Om løsningsforslaget: Dette er veiledende løsningsforslag laget av eksamenssett.no. Husk at det finnes mange gode måter å løse oppgavene på, spesielt skriveoppgavene.
Løsningsforslag – Finsk Nivå II Vår 2025
Eksamen: FSP6142 / PSP5792 | Semester: Vår 2025 | Varighet: 4 timer
Vekting: Lesing ca. 35 % | Skriving ca. 65 %
Lesing
Oppgave 1 – Personkobling: Liisa, Antti og Olivia
Oppgave: Les tre tekster om Liisa, Antti og Olivia og hva de gjør på fritiden. Kryss av for riktig person i tabellen (6 spørsmål).
Svar:
| Spørsmål | Person | Begrunnelse |
|---|
| Hvem liker fysisk aktivitet? |
Liisa |
Spiller fotball (mandag og torsdag) og svømmer (onsdag). Ville også gjerne trent styrke. |
| Hvem driver ikke med skolearbeid på fritiden? |
Antti |
«Iltapäivällä en tee mitään – en edes läksyjä» (om ettermiddagen gjør jeg ingenting – ikke engang lekser). |
| Hvem øver på sitt fremtidige yrke? |
Olivia |
Jobber frivillig på HAU HAU-dyreklinikken for å få arbeidserfaring. Vil bli veterinær. |
| Hvem har ansvar for å lage middag én dag i uka? |
Antti |
«Tiistaina on minun vuoroni tehdä pastaa» (tirsdag er det min tur å lage pasta). |
| Hvem får ikke gode resultater i et fag? |
Olivia |
«Valitettavasti minulla on huonot arvosanat» (dessverre har jeg dårlige karakterer) – i matematikk. |
| Hvem får ikke tid til en fritidsaktivitet pga. skolearbeid? |
Liisa |
«Haluaisin myös treenata voimaharjoittelua, mutta valitettavasti minulla on paljon läksyjä iltapäivisin» (ville gjerne trent styrke, men har for mye lekser). |
Oppgave 2 – Rullegardin: Hugo Korhonen – naturfotograf
Oppgave: Les teksten om Hugo Korhonen, en ung naturfotograf fra Kuopio som ble mobbet på skolen og fant styrke i naturen. Velg riktig ord fra rullegardinmenyene (10 luker).
Svar:
- kuin – «niin hyvässä kuin pahassakin» (både i godt og i vondt – «niin...kuin» = «både...og/så vel...som»).
- maailmaa – «katsellut maailmaa yhä useammin» (sett på verden stadig oftere – partitiv etter «katsella»).
- En tiedä – «En tiedä, syitähän aina löytyy» (Jeg vet ikke, grunner finnes det jo alltid – 1. person nektelse).
- näkyi – «horisontissa näkyi lähestyvä sade» (i horisonten syntes et nærme seg regn – preteritum, passiv/refleksiv).
- kehittää taitojani – «Sain pitää sen asian itselläni ja kehittää taitojani» (jeg fikk beholde det for meg selv og utvikle ferdighetene mine – infinitiv).
- siellä – «Lappi on lempipaikkani Suomessa, siellä on hienoja maisemia» (Lappland er favorittstedet mitt i Finland, der er det flotte landskap).
- saanut myytyä – «Hän on saanut myytyä kuviaan» (Han har klart å selge bildene sine – perfektum av «saada myytyä»).
- rahan vuoksi – «esteettisistä syistä ja rahan vuoksi» (av estetiske grunner og for pengenes skyld – postposisjon «vuoksi» med genitiv).
- ihminen – «luontokuvissani on mukana ihminen, mutta hyvin pienenä» (i naturbildene mine er det med et menneske, men veldig lite – passer med konteksten om samspill mellom natur og menneske).
- nuori valokuvaaja – «nuori valokuvaaja toteaa» (den unge fotografen konstaterer – Hugo er 19 år).
Oppgave 3 – Innsettingsoppgave: Skoleelevers og studenters spisevaner
Oppgave: Les teksten om finske skoleelevers spisevaner og sett inn 11 av 15 ord på riktig plass. Fire ord skal ikke brukes.
Svar:
- syö – «eivät syö kouluruokaa» (spiser ikke skolemat – nektelse med «eivät» + verbbasis).
- viikossa – «useana päivänä viikossa» (mange dager i uken – inessiv).
- ruoka – «päivän ruoka ei ole lempiruokaa» (dagens mat er ikke favorittmat).
- ei maistu – «Silloin kun kouluruoka ei maistu» (når skolematen ikke smaker).
- ostamassa – «kaupasta käydään ostamassa» (man drar til butikken for å kjøpe – 3. infinitiv inessiv).
- lempiruokia – «listalla on oppilaiden lempiruokia» (elevenes favorittmat er på menyen – partitiv flertall).
- kaverit – «perhe, lähipiiri ja kaverit» (familie, nære og venner).
- on – «Ruokavalinnoilla on mahdollista» (med matvalg er det mulig).
- ilmastoon – «vaikuttavat myös ympäristöön ja ilmastoon» (påvirker også miljøet og klimaet – illativ).
- kasvisruokia – «On hyvä valita useammin kasvisruokia» (det er bra å velge vegetarmat oftere – partitiv flertall).
- syövät – «Suomalaiset koululaiset syövät hedelmiä» (finske skolelever spiser frukt – flertallsverb).
Ord som ikke skal brukes: juo (drikker), viikkona (i uke), ovat (er), myydä (selge).
Oppgave 4 – Riktig/galt og flervalg: Nuorten hiustyylit (Unges hårstiler)
Oppgave: Les to tekster om unges hårtrender og svar på 8 riktig/galt-spørsmål og 4 flervalgsspørsmål.
Del 1 – Riktig/galt:
| Påstand | Svar | Forklaring |
|---|
| Dagens unge gutter liker 80-tallets hårfrisyrer. |
Galt |
Teksten sier 90-tallet («yhdeksänkymmenluvun»), ikke 80-tallet. |
| Menns og gutters frisyrer skiller seg mye fra hverandre i dag. |
Galt |
«Poikien trendikkäät hiustyylit ovat aika samanlaisia kuin miesten hiustyylit» – ganske like. |
| Å blande forskjellige hårfarger er også trendy blant jenter. |
Riktig |
«Värejä yhdistellään toisiinsa ennakkoluulottomasti» – farger kombineres uten fordommer. |
| Lange pannelugger er ikke på moten blant ungdommer. |
Galt |
«Verhomainen, pidempi otsatukka on nyt myös suosiossa» – lengre gardinlugg er populært. |
| Midtskill og krøller er nå på moten blant unge gutter. |
Riktig |
«Pojat ovat innostuneet yhdeksänkymmenluvun keskijakauksesta ja kiharoista» – guttene er entusiastiske over midtskill og krøller. |
| Å velge lyse hårfarger er populært i dag. |
Riktig |
«Vaaleaksi värjätyt hiukset ovat nyt in» – lyst farget hår er nå inne. |
| Jente- og guttefrisyrene er nokså like nå. |
Riktig |
«Mallit ovat samanlaisia kuin pojilla» – modellene er like som guttenes. |
| Frisørene utfører ikke hårfarging på ungdommer under 16 år. |
Galt |
Teksten sier at hårfargeprodusenter («hiusvärien valmistajat») ikke anbefaler farging for under 16, ikke at frisørene nekter. |
Del 2 – Flervalg (tekst om unge gutter og frisører):
- Jesse Saarinen liker å lære navnene på de nyeste frisyrene. – «Hän opettelee myös uusia hiustyylinimiä» (han lærer også nye frisyrenavn).
- Jesse Saarinen synes det viktigste er å finne sin egen stil. – «Tärkeintä on kuitenkin löytää oma tyyli» (det viktigste er likevel å finne sin egen stil).
- Det krever mye av frisørene å holde seg oppdatert på hårtrender. – «Partureilta tyylien nopea muutos vaatii jatkuvaa opiskelemista» (den raske endringen krever konstant læring).
- Fade og mullet er noen av navnene på de nyeste frisyrene. – «Tällä hetkellä tehdään paljon erilaisia fadejä ja mulletteja» (nå lages det mange forskjellige fades og mullets).
Skriving
Oppgave 5 – Uusi kieli / Nytt språk (60–80 ord)
Oppgave: Du har lært finsk i noen år og vil neste år lære et nytt språk. Hvilket språk vil du lære, hvorfor, og hvordan vil du lære det?
Tips: Velg et konkret språk og gi gode grunner. Beskriv læringsmetoden din (kurs, app, reise, venner). Bruk uttrykk som «haluan oppia» (jeg vil lære), «koska» (fordi) og «aion» (jeg akter å).
Eksempelsvar:
Olen opiskellut suomea muutaman vuoden ja pidän siitä todella paljon. Ensi vuonna haluan oppia japania. Japanin kulttuuri kiinnostaa minua kovasti. Pidän japanilaisesta ruoasta, musiikista ja animesta.
Aion opiskella japania kielikurssilla koulun jälkeen. Lisäksi käytän kielisovellusta joka päivä ja katson japanilaisia elokuvia tekstityksen kanssa. Haaveilen myös matkasta Japaniin tulevaisuudessa, koska parhaiten oppii, kun puhuu kieltä oikeassa ympäristössä.
Oppgave 6 – Julisteen valinta / Valg av plakat (120–150 ord)
Oppgave: Du har kjøpt en ny plakat til rommet ditt. Valget sto mellom to plakater: et bybilde med skyskrapere og et fargerikt landskap. Hvilken valgte du, og hvorfor? Hvorfor valgte du ikke den andre?
Tips: Beskriv begge plakatene og forklar valget ditt med egne preferanser og følelser. Bruk sammenligningsuttrykk og adjektiver. Vis at du kan argumentere for og imot.
Eksempelsvar:
Kävin eilen kaupassa ja löysin kaksi hienoa julistetta huoneeseeni. Ensimmäisessä julisteessa oli suuri kaupunki pilvenpiirtäjineen, ja toisessa oli värikäs luontomaisema.
Valitsin luontomaiseman, koska pidän luonnosta ja väreistä. Julisteessa on kaunis auringonlasku, vihreää ruohoa ja kukkia. Värit ovat lämpimiä ja rauhallisia. Juliste tekee huoneestani viihtyisämmän ja rauhallisemman. Kun katson sitä, tunnen olevani lomalla luonnossa.
En valinnut kaupunkijulistetta, koska se oli mielestäni liian harmaa ja kylmä. Pilvenpiirtäjät ovat kyllä vaikuttavia, mutta ne eivät sovi huoneeni tyyliin. Asun jo kaupungissa, joten en halua katsella kaupunkimaisemaa myös seinällä. Luontojuliste tuo mukavaa vastapainoa arkeen.
Olen todella tyytyväinen valintaani. Juliste näyttää upealta seinälläni!
Oppgave 7 – Täytän 18 vuotta! / Du fyller 18 år! (170–200 ord)
Oppgave: Du fyller 18 år! Skriv en tekst der du svarer på: Hvilke nye muligheter åpner seg når du blir myndig? Hva var fint med å være barn? Hva tror du blir mest utfordrende med å være voksen?
Tips: Del teksten i tre tydelige avsnitt – ett for hver del av oppgaven. Bruk fortidsformer for barndommen, presens og futurum for voksenlivet. Vis refleksjon og modenhet i svarene dine.
Eksempelsvar:
Täytän pian kahdeksantoista vuotta, ja se on todella jännittävää! Aikuisena minulla on monia uusia mahdollisuuksia. Voin ajaa autoa ja matkustaa yksin ulkomaille. Voin myös äänestää vaaleissa ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Lisäksi voin muuttaa omaan asuntoon ja tehdä itsenäisiä päätöksiä elämässäni. Haluan hakea yliopistoon ja opiskella tulevaisuuden ammattiini.
Lapsena elämä oli paljon yksinkertaisempaa. Paras asia lapsuudessa oli se, että ei tarvinnut huolehtia mistään. Vanhemmat hoitivat kaiken. Saatoin leikkiä kavereiden kanssa koko päivän ilman huolia. Muistan erityisesti pitkät kesälomat, jolloin pelasimme jalkapalloa ja uimme järvessä. Koulu oli myös hauskempaa, koska tehtäviä oli vähemmän.
Uskon, että vaikeinta aikuiselämässä tulee olemaan taloudellinen vastuu. Täytyy maksaa vuokraa, ruokaa ja laskuja itse. Myös ajan hallinta on haastavaa, kun pitää yhdistää opiskelu, työ ja vapaa-aika. Toisaalta odotan innolla uusia kokemuksia ja vapautta. Kasvaminen on pelottavaa mutta myös innostavaa!