Om løsningsforslaget: Dette er veiledende løsningsforslag laget av eksamenssett.no. Husk at det finnes mange gode måter å løse oppgavene på, spesielt skriveoppgavene.
Løsningsforslag – Finsk I / Finsk Nivå I Vår 2024
Eksamen: FSP6139 / PSP5790 | Semester: Vår 2024 | Varighet: 4 timer
Vekting: Lesing ca. 35 % | Skriving ca. 65 %
Lesing
Oppgave 1 – Kobling: Finske varemerker og bilder
Oppgave: Les seks korte tekster på finsk om kjente finske varemerker/bedrifter og koble dem til riktig bilde. Det er 4 bilder, og 2 tekster passer ikke til noe bilde.
Svar:
| Tekst | Varemerke | Bilde |
|---|
| Tekst 1 |
Fiskars – husholdningsvarer, hageredskap, sakser og økser. |
Bilde 2 – hageredskaper (spade, greip) |
| Tekst 2 |
Marimekko – tekstilselskap fra 1951, striper, ruter, blomstermønstre og sterke farger. |
Bilde 1 – barn i fargerike stripete kjoler |
| Tekst 3 |
Artek – Alvar Aaltos møbelmarkedsføring, interiørprodukter og lamper. |
Passer ikke til noe bilde |
| Tekst 4 |
Nokia – telekommunikasjon siden 1880-tallet, verdens ledende mobilprodusent. |
Bilde 4 – samling av gamle mobiltelefoner |
| Tekst 5 |
Polar – pulsmålere grunnlagt i 1977 av Seppo Säynäjäkangas, klokker og treningsteknologi. |
Passer ikke til noe bilde |
| Tekst 6 |
Iittala – glassfabrikk grunnlagt av Peter Magnus Abrahamson, glassprodukter siden 1881. |
Bilde 3 – glassgjenstand (Iittala-design) |
Tekster uten bilde: Tekst 3 (Artek) og Tekst 5 (Polar).
Oppgave 2 – Nedtrekksfelter: Jänis ja kilpikonna (Haren og skilpadden)
Oppgave: Les fabelen om haren og skilpadden på finsk og velg riktig ord fra nedtrekksfeltene (10 luker).
Svar:
- jänis – «Kukaan ei voita minua, jänis sanoi» (haren sa – det er haren som skryter av sin hurtighet).
- Se – «Se vastasi rauhalliseen tapaansa» (Den/skilpadden svarte på sin rolige måte – «se» = den/det).
- nauroi – «jänis nauroi» (haren lo – 3. person entall fortid av «nauraa»).
- eläimet – «Metsän eläimet tekivät polulle radan» (skogens dyr laget en løype på stien).
- pian – «hävisi pian näkyvistä» (forsvant snart av syne).
- meni – «meni senttimetri senttimetriltä eteenpäin» (gikk centimeter for centimeter fremover).
- unet – «päätti ottaa pienet unet» (bestemte seg for å ta en liten blund – «unet» = søvn/blund).
- maaliviivaa – «lähellä maaliviivaa» (nær målstreken – partitiv etter «lähellä»).
- mutta – «hitaasti, mutta varmasti» (sakte, men sikkert).
- eivät tee – «nopeat jalat eivät tee kenestäkään muita parempaa» (raske bein gjør ingen bedre enn andre – nektende form i 3. person flertall).
Oppgave 3 – Kobling: Äitienpäivä (Morsdag)
Oppgave: Les fire tekster om morsdag på finsk og koble dem til riktig overskrift. Det er 6 overskrifter, og 2 passer ikke til noen tekst.
Svar:
| Overskrift | Tekst | Forklaring |
|---|
| Äitienpäivä (Morsdag) |
Tekst 1 |
Generelt om morsdag i Finland: kom fra USA i 1918, offisiell flaggdag fra 1947, presidenten deler ut medaljer. |
| Mistä äitienpäivä on peräisin? (Hvor stammer morsdagen fra?) |
Tekst 2 |
Opprinnelsen: Ann Maria Reeves Jarvis, datteren Anna Jarvis arrangerte minnestund i 1908, president Wilson erklærte morsdag i 1914. |
| Millaisia perinteitä äitienpäivään liittyy? (Hvilke tradisjoner hører til morsdag?) |
Tekst 3 |
Tradisjoner: frokost på sengen, barn lager kort og dikt, spise på restaurant, blomster (hvite nelliker i USA, ulike i Europa). |
| Äitienpäivää vietetään eri maissa eri päivinä (Morsdag feires på ulike dager i ulike land) |
Tekst 4 |
Norge: 2. søndag i februar. Sverige: siste søndag i mai (forfatteren Cecilia Bååth-Holmberg ville at sommerblomster skulle blomstre). |
Overskrifter som ikke passer: «Milloin äitienpäivä tuli Norjaan?» (Når kom morsdagen til Norge?) og «Äidit ja isät» (Mødre og fedre).
Oppgave 4 – Flervalg: Finsk grammatikk
Oppgave: Velg riktig svaralternativ på seks spørsmål. Tester grammatikk som kasus, verbformer og setningsbygging.
Svar:
- Pidätkö enemmän mustikoista vai mansikoista? (Liker du blåbær eller jordbær best?)
Svar: Pidän enemmän mustikoista.
Forklaring: «pitää» + elativ (mustikoista). De andre alternativene har feil kasus.
- Mitä kieltä sinä osaat puhua? (Hvilket språk kan du snakke?)
Svar: Minä osaan vain englantia.
Forklaring: «osata» + partitiv (englantia). De andre har feil form på språknavnene.
- Miten usein käyt kaupassa? (Hvor ofte går du i butikken?)
Svar: Minä käyn kaupassa noin kerran kahdessa viikossa.
Forklaring: «käydä kaupassa» (inessiv). «Kauppaa» og «kaupasta» er feil kasus.
- Minne matkustat kesälomalla? (Hvor reiser du i sommerferien?)
Svar: Matkustan ensin Ranskaan ja sen jälkeen Suomeen.
Forklaring: «minne» krever illativ (Ranskaan, Suomeen). «Oslo» mangler illativ-endelse, og «matkustat» er 2. person.
- Mitä sinä harrastat? (Hva driver du med på fritiden?)
Svar: Minä harrastan uintia ja pelaamista.
Forklaring: «harrastaa» + partitiv (uintia, pelaamista). De andre har feil ordformer.
- Mistä hän on kotoisin? (Hvor kommer han/hun fra?)
Svar: Hän on kotoisin Helsingistä.
Forklaring: «olla kotoisin» + elativ (Helsingistä). De andre mangler «on» eller har feil konstruksjon.
Skriving
Oppgave 5 – Sjokkerende melding (60–80 ord)
Oppgave: Moren på bildet har nettopp fått en sjokkerende melding fra sønnen/datteren sin. Skriv to meldinger: Hva skriver barnet? Hva svarer moren?
Tips: Tenk på noe som kan overraske en mor – for eksempel at barnet har bestått en eksamen, fått en pris, eller gjort noe uventet. Skriv naturlige meldinger på finsk.
Eksempelsvar:
Poika:
Äiti, minulla on uutinen! Tänään koulussa oli kilpailu ja minä voitin ensimmäisen palkinnon! Opettaja sanoi, että minä olen luokan paras oppilas. Sain ison palkinnon ja diplomin. Olen todella iloinen!
Äiti:
Voi poikani, olet todella taitava! Olen niin ylpeä sinusta! Tämä on mahtava uutinen! Kun tulet kotiin, juhlimme yhdessä. Ostan kakun ja kutsumme mummon ja vaarin. Onnittelut!
Oppgave 6 – Venn som sliter på skolen (100–120 ord)
Oppgave: Vennen din sliter på skolen. Fortell hva problemene til vennen din går ut på, hva vennen din har gjort med problemene selv, og hva du kan gjøre for å hjelpe.
Tips: Beskriv konkrete problemer (et vanskelig fag, dårlige karakterer, sosiale utfordringer), hva vennen allerede har prøvd, og hvordan du kan hjelpe.
Eksempelsvar:
Minun ystävälläni Mikolla on ongelmia koulussa. Hänelle matematiikka on todella vaikeaa. Hän ei ymmärrä uusia aiheita ja saa huonoja arvosanoja. Mikko on surullinen, koska muut oppilaat oppivat paremmin kuin hän.
Mikko on yrittänyt tehdä enemmän läksyjä ja lukea oppikirjaa joka päivä. Hän on myös katsonut videoita internetissä ymmärtääkseen matematiikkaa paremmin. Mutta se ei ole auttanut paljon.
Minä päätin auttaa Mikkoa. Osaan matematiikkaa hyvin ja voin selittää hänelle vaikeita aiheita. Joka päivä koulun jälkeen teemme yhdessä läksyjä. Voin myös puhua opettajan kanssa ja pyytää lisätehtäviä Mikolle. Uskon, että yhdessä selviämme!
Oppgave 7 – Mobilfri uke: Leo ja Maria (180–200 ord)
Oppgave: Klassen til Leo og Maria har en mobilfri uke. De opplever det ulikt. Skriv en tekst fra Maria og en fra Leo om hvordan det er å leve uten mobil i en uke.
Tips: La de to personene ha ulike opplevelser – den ene kan synes det er positivt og den andre negativt. Bruk konkrete eksempler.
Eksempelsvar:
Maria:
Meidän luokka päätti viettää viikon ilman matkapuhelinta. Alussa minun oli vaikeaa, mutta sitten aloin pitää siitä. Ilman puhelinta minulla on paljon vapaa-aikaa. Luen kirjoja, ulkoilen koiran kanssa ja juttelen äidin ja isän kanssa. Ennen katsoin aina puhelinta, mutta nyt huomaan kauniin luonnon ympärilläni. Nukun myös paremmin, koska en katso puhelinta ennen nukkumaanmenoa. Mielestäni on joskus hyvä levätä puhelimesta.
Leo:
Viikko ilman matkapuhelinta on kamalaa! En voi kirjoittaa kavereille, en voi katsoa videoita enkä voi pelata pelejä. Minulla on todella tylsää kotona ilman puhelinta. En tiedä, mitä tehdä illalla. Ennen kuuntelin aina musiikkia puhelimella, mutta nyt on hiljaista ja surullista. Koulussakin on vaikeaa, koska en voi katsoa lukujärjestystä. Ainoa hyvä asia on se, että tein kaikki läksyt, koska puhelin ei häirinnyt. Mutta odotan todella paljon, milloin tämä viikko loppuu!